Isä meidän rukous – teksti, merkitys ja eri käännökset

Useimmat meistä oppivat Isä meidän -rukouksen ulkoa jo lapsena, mutta harva pysähtyy miettimään, millainen matka suomenkielisellä tekstillä on takanaan. Mikael Agricolan kynästä 1540-luvulla syntyneestä käännöksestä on tullut osa suomalaista kulttuuriperintöä, ja rukous on säilyttänyt asemansa kristinuskon keskeisimpänä rukouksena vuosisatojen ajan.

Raamatun kohdat: Matt. 6:9–13 ja Luuk. 11:2–4 ·
Pyyntöjen määrä: 7 ·
Kieliversiot: yli 100

Neljä avaintietoa, jotka tiivistävät Isä meidän -rukouksen aseman ja historian yhdellä silmäyksellä.

Mikä on isä meidän -rukous?

Rukouksen alkuperä

Isä meidän -rukous on Jeesuksen opettama rukous, joka tunnetaan myös nimellä Herran rukous. Se on kristinuskon tunnetuimpia ja keskeisimpiä rukouksia (Wikipedia (fi) (tier3)). Rukous esiintyy Uudessa testamentissa kahdessa pääversiossa: Matteuksen evankeliumissa (Matt. 6:9–13) ja Luukkaan evankeliumissa (Luuk. 11:2–4) (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)).

• Matteuksen versio sijoittuu Vuorisaarnan yhteyteen (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)).
• Luukkaan versiossa opetustilanne syntyy, kun opetuslapset pyytävät Jeesukselta rukousopetusta (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)).

Miksi tämä ero on merkittävä? Se kertoo, että varhaiskristillisyys ei säilyttänyt rukousta vain yhtenä liturgisena kaavana, vaan se eli eri seurakuntayhteisöissä hieman erilaisissa muodoissa. Luukkaan versio on useimpien nykytutkijoiden mukaan lyhyempi ja todennäköisesti säilyttää alkuperäisemmän rakenteen, kun taas Matteus laajentaa rukousta liturgiseen käyttöön sopivammaksi (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)).

Rukouksen merkitys kristinuskossa

Monet modernit tutkijat pitävät rukousta mallina, ei vain ulkoa opeteltavana liturgisena tekstinä (Church of Jesus Christ (tier2)). Rukouksen rakenne on paljastava: ensimmäiset pyynnöt kohdistuvat Jumalan nimeen, valtakuntaan ja tahtoon ennen ihmisen päivittäisiin tarpeisiin siirtymistä (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)). Rukouksen yksi keskeinen teema on Jumalan valtakunnan tuleminen (BibleProject (tier2)).

Käytännön merkitys: Rukous sisältää anteeksiannon teeman – pyynnön Jumalalle ja vastavuoroisen velvoitteen antaa itse anteeksi (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)). Se on toiminut kristillisen etiikan ydintarinaa tiivistävänä harjoitteena läpi kirkkohistorian.

Isä meidän -rukous Raamatussa

Matteuksen evankeliumin versio

Matteus 6:9–13 sisältää seitsemän pyyntöä ja on laajempi ja liturgisesti viimeistellympi versio. Se on osa Vuorisaarnaa, jossa Jeesus opettaa seuraajiaan rukoilemaan (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)). Matteuksen tekstissä rukous on selkeästi tarkoitettu yhteisön toistettavaksi rukoukseksi.

“Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.”

– Jeesus, Matteuksen evankeliumi 6:9–13

Luukkaan evankeliumin versio

Luukas 11:2–4 on lyhyempi eikä sisällä ylistysosaa. Se on tiiviimpi ja keskittyy olennaiseen: rukouksen ytimeen ilman liturgisia laajennuksia (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)).

“Isä, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Anna meille jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille syntimme anteeksi, sillä mekin annamme anteeksi jokaiselle, joka on meille velassa. Äläkä saata meitä kiusaukseen.”

– Jeesus, Luukkaan evankeliumi 11:2–4

Erojen merkitys: Luukkaan versiossa ei mainita “taivasta”, “tahtoa” eikä “pahasta päästämistä”. Tämä viittaa siihen, että Matteuksen versio on muokattu varhaiskristillistä jumalanpalvelusta varten, kun taas Luukas säilyttää alkuperäisemmän, lyhyemmän muodon (St Andrews Encyclopaedia of Theology (tier2)).

Erot eri raamatunkäännöksissä

Suomenkielisissä käännöksissä on pieniä sanamuotoeroja. Vuoden 1992 kirkkoraamattu käyttää ilmausta “Äläkä saata meitä kiusaukseen”, kun taas vanhemmissa käännöksissä on saatettu käyttää sanaa “koetus” (Raamattu ajassamme (tier3)). Suomen nykyinen vakiomuotoinen Isä meidän -teksti alkaa sanoin “Isä meidän, joka olet taivaissa” (NHM Ministrants (tier3)).

Kielellinen havainto: Suomen kielessä rukous sisältää kuusi pyyntöä ja doxologian (“Sillä sinun on valtakunta…”) (Raamattu ajassamme (tier3)). Käännösten väliset erot voivat tuntua pieniltä, mutta ne heijastavat erilaisia raamatuntulkinnan perinteitä ja teologisia painotuksia.

Isä meidän -rukous eri kielillä

Isä meidän -rukous englanniksi (Our Father)

Englanninkielinen versio alkaa “Our Father in heaven” ja on laajalti tunnettu eri kirkkokunnissa. Yleisin käännös pohjautuu Kuningas Jaakon raamattuun (King James Version):

“Our Father which art in heaven, Hallowed be thy name. Thy kingdom come. Thy will be done in earth, as it is in heaven. Give us this day our daily bread. And forgive us our trespasses, as we forgive those who trespass against us. And lead us not into temptation, but deliver us from evil. For thine is the kingdom, and the power, and the glory, for ever and ever. Amen.”

Isä meidän -rukous ruotsiksi (Fader vår)

Ruotsinkielinen versio alkaa “Fader vår” ja on käytössä Ruotsin kirkossa (Svenska kyrkan (tier1)). Ruotsinkielinen sanamuoto on säilynyt varsin vakaana vuosisatojen ajan:

“Fader vår, som är i himmelen. Helgat varde ditt namn. Tillkomme ditt rike. Ske din vilja, såsom i himmelen så ock på jorden. Vårt dagliga bröd giv oss i dag. Och förlåt oss våra skulder, såsom ock vi förlåta dem oss skyldiga äro. Och inled oss icke i frestelse, utan fräls oss ifrån ondo. Ty riket är ditt och makten och härligheten i evighet. Amen.”

Isä meidän -rukous viroksi (Meie isa)

Virolainen “Meie isa” on hyvin samankaltainen suomen kanssa, mikä kertoo kielten yhteisestä juuresta. Virolainen versio alkaa “Meie isa, kes oled taevas” ja on rakenteeltaan lähes identtinen suomenkielisen kanssa. Tämä osoittaa, miten läheisiä sukukielet ovat, kun sama Raamatun teksti käännetään molemmille kielille.

Isä meidän -rukous espanjaksi (Padre nuestro)

Espanjankielinen “Padre nuestro” on laajalti käytössä katolisessa ja protestanttisessa maailmassa. Se alkaa “Padre nuestro, que estás en los cielos” ja on yksi tunnetuimmista raamatunkohdista espanjankielisessä maailmassa.

Kielellinen monimuotoisuus: Isä meidän -rukous on käännetty yli 100 kielelle, ja jokainen käännös heijastaa oman kielensä rakennetta ja kulttuurista kontekstia. Suomen ja viron läheisyys näkyy erityisen selvästi – molemmissa käytetään “Isä” / “Isa” ja “meidän” / “meie”, kun taas ruotsin “Fader” ja englannin “Father” edustavat germaanista kieliperhettä.

Mikä on oikea isä meidän -rukous?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen versio

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virallinen versio perustuu vuoden 1992 raamatunkäännökseen (Suomen evankelis-luterilainen kirkko (tier1)). Tämä versio on käytössä kirkon jumalanpalveluksissa ja virallisissa toimituksissa:

“Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.”

– Suomen evankelis-luterilaisen kirkon katekismus (Suomen evankelis-luterilainen kirkko (tier1))

Ekumeeninen versio

Ekumeeninen versio pyrkii yhteiseen sanamuotoon eri kirkkokuntien kesken. Siinä on pyritty löytämään sanamuoto, jonka kaikki kristilliset kirkot – luterilaiset, katoliset, ortodoksiset ja vapaakirkot – voivat hyväksyä. Erot koskevat erityisesti ilmauksia “kiusaus” vs “koetus” ja “synti” vs “velka”.

Vanha suomenkielinen versio (Agricola)

Mikael Agricolan käännös 1500-luvulta on vanhin suomenkielinen versio Isä meidän -rukouksesta (Virittäjä (tier1)). Agricola julkaisi sen Uuden testamentin käännöksessään vuonna 1548. Vanhimmat tunnetut suomenkieliset Isä meidän -rukoukset ovat peräisin reformaatioajan alun kirjallisista lähteistä, ja ne sisältyvät 1540-luvulla julkaistuihin Agricolan teoksiin (Virittäjä (tier1)). Agricolan tekstit ovat keskeisin varhainen lähde suomen kirjakielen ja Isä meidän -rukouksen kirjallisen historian tutkimukselle (Virittäjä (tier1)).

“Isä meidhen, ioca olet tauuissa. Pyhitetty olcon sinun Nimes. Lähestykön sinun waldacunnas. Olcon sinun tahtos, nijn tauuissa cuin maas. Anna meille tänäpäivän meidhen ioka päiwäinen leipäm. Ja anna meille meidhen Syndim andexi, nijn cuin mekin andexi annam meidhen welwollisillem. Ja ele joha meitä ciusauxeen. Mutta päästä meitä pahasta. Sillä sinun on waldacunda, ja woima, ja cunnia, ijancaikisesti. Amen.”

– Mikael Agricola, Uuden testamentin suomennos 1548

Kielellinen havainto: Agricolan käännös on kirjoitettu 1500-luvun suomella, jossa oikeinkirjoitus ja sanasto eroavat nykykielestä. Esimerkiksi “tauuissa” (taivaissa), “waldacunnas” (valtakunta) ja “cunnia” (kunnia) osoittavat, miten suomen kirjakieli on kehittynyt vuosisatojen aikana.

Isä meidän -rukous, Herran siunaus ja uskontunnustus – mitä eroa?

Herran siunaus (4. Moos. 6:24–26)

Herran siunaus, joka tunnetaan myös nimellä Aaronin siunaus, ei ole rukous vaan siunaava pappislupa. Se löytyy Vanhasta testamentista 4. Mooseksen kirjan luvusta 6:

“Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua. Herra valaiskoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen. Herra kohottakoon kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.”

– 4. Moos. 6:24–26

Herran siunausta käytetään jumalanpalveluksen lopussa siunauksena, ei rukouksena. Se on Jumalan lupaus ja siunaus, jonka pappi julistaa seurakunnalle.

Uskontunnustus (apostolinen tunnustus)

Uskontunnustus eli apostolinen tunnustus tiivistää kristillisen opin keskeiset kohdat: uskon Jumalaan Isään, Jeesukseen Kristukseen ja Pyhään Henkeen. Sitä käytetään kasteessa, jumalanpalveluksessa ja opetuksessa yhdessä Isä meidän -rukouksen kanssa.

Miten ne liittyvät toisiinsa? Näitä kolmea tekstiä käytetään usein yhdessä jumalanpalveluksessa: uskontunnustus ilmaisee, mitä kristitty uskoo, Isä meidän opettaa rukoilemaan, ja Herran siunaus antaa Jumalan rauhan toimituksen päätteeksi. Yhdessä ne muodostavat kristillisen jumalanpalveluksen rungon.

Vahvistetut faktat ja avoimet kysymykset

Aiheeseen liittyvää: **Isä meidän -rukous: teksti, raamatunpaikka ja käännökset**

Herran rukouksen eri käännöksiin ja suomenkieliseen historiaan voi tutustua tarkemmin Isä meidän -rukous suomeksi -artikkelissa.

Usein kysytyt kysymykset